Blogi

Maanantai, Kesäkuu 11, 2018, 13:17 | Ei kommentteja »

myotatunto

Millainen psykologinen taito on myötätunto? Moni luulee, että toisilla vaan on enemmän myötätuntoa kuin toisilla, eli toisille vaan sattui tulemaan paremmat kortit.

Eihän se nyt ihan niin mene. Myötätuntoisuus on taito, jota voi kehittää ja harjoitella lähtötasosta riippumatta.
Myötätunnon taitoon liittyy ainakin neljä osa-aluetta:

1. Ajatukset
Myötätuntoisuus on kykyä ja halua ajatella asioita myötätuntoisuuden linssien läpi. Jos haluat lisätä myötätuntoisuutta, ajattele ja PUHU myötätuntoisesti.

2. Tunteet
Miten synnytät myötätuntoisuutta? Minulla ainakin auttamiseen liittyvien videoiden sekä tietynlaisen musiikin kuunteleminen aktivoi myötätuntoisuuden tunteita.

3. Teot
Mitä teet lisätäksesi myötätuntoisuutta. Itsemyötätuntoa on esimerkiksi hoivata omaa kehoa kevyesti silittämällä tai venyttelemällä. Toisiin kohdistuvaa myötätuntoa on aito ja välittävä keskustelu.

4. Huomion suuntaaminen
Suuntaa huomiota sinne, missä on myötätuntoisuutta. Itse seuraan esimerkiksi Dalai Laman live -lähetyksiä ja arkisemmin havainnoin esimerkiksi niinkin pieniä asioita, kuin KIITOKSEN sanomisia. Pieniä, myötätuntoisia eleitä.

Uskon, että lisääntyneen myötätunnon kautta maailma olisi vielä hieman kivempi ja turvallisempi paikka meille kaikille.

Myötätuntoisin mielin,

Lasse


Sunnuntai, Kesäkuu 3, 2018, 09:10 | Ei kommentteja »

Tunteita on vaikea pukea järkeviksi lauseiksi. Toisaalta sanoja ja käsitteitä on vaikea tuntea syvästi tunteissaan juuri siten, kun käsitteet edellyttävät. Siksi tarvitaan molempia, tunteita ja järkeä.
 
Toiset meistä koittavat järkeillä omia arvojaan. Ainostaan rationalisoimalla arvojaan, ihminen ei todellisuudessa tunne elävänsä arvoja täydellä sydämellään. Arvot jäävät kylmiksi ja etäiseksi. Niihin ei muodostu syvää suhdetta, vaikka ajattelee elävänsä arvojen mukaista elämää. Elämä on kuin parisuhde ilman rakkautta. Voi sanoa rakastavansa, muttei kuitenkaan tunne niin.
 
Toiset meistä taas elävät arvoja täydellä sydämellään, uppoutuen niihin täysin. Elämä tuntuu ihanalta, kun on mahdollisuus elää arvojensa mukaan. Umpiarvoinen ihminen ei välttämättä osaa ottaa riittävää etäisyyttä arvoihinsa. Niinpä hänestä voi tulla arvojensa suorittaja ja pahimmillaan käy niin, että hän esimerkiksi auttaa muita, mutta unohtaa itsensä. Seurauksena on usein uupuminen.

Toinen sudenkuoppa voi olla se, suuntavaisto menee sekaisin. Uppoutuu niin täysin arvoihin, ettei enää näe riittävän selkeästi arvojen mukaisia tavoitteita sekä vaihtoehtoja toteuttaa arvojaan. 
 
Olisikin taitavuutta nähdä järkevästi, missä kohtaa on uppoutumassa arvoihinsa liikaa oman hyvinvoinnin kustannuksella. Ja toisaalta myös se, milloin voi heittäytyä vapaasti täysin rinnoin kokien arvojensa mukaisen elämän.
Olisi taitavuutta myös tehdä kompromisseja sydämen ja aivojen välillä.

Kirkasotsaisuutta ja sydämenroihua elämääsi!

T: Lasse


Perjantai, Kesäkuu 1, 2018, 21:57 | Ei kommentteja »

Hoikempi, vauraampi, reippaampi!

Melkoisia tavoitteita kaikki. Ja samalla hyvin yleisiä. Saattavat olla kaikki hyviäkin tavoitteita, jos niiden taustalla on aidosti jotakin vielä tärkeämpää. Useimmiten kuitenkin kaikki kolme tavoitetta syntyvät sosiaalisesta ristipaineesta.
 
Haluan olla hoikempi!
Todellako? Tehdäänpä ajatusleikki: Olet joutunut syystä tai toisesta autiolle saarelle. On tiedossa, että saarelle ei ole tulossa elinaikanasi muita ihmisiä. Miten on, aikoisitko jatkaa laihduttamista?
 
Haluan olla vauraampi!
Mitä pohjimmiltaan vauraudelta toivot? Oletko ajatellut, että haluamme yleensä jotakin, jotta saavutamme lopulta jonkun tunteen. Esimerkiksi, jos haluaisin kattohuoneiston New Yorkista, kattohuoneistoa tärkeämpää olisi ehkä ylellisyyden kokemus. Kuinka voisit saada ylellisyyden kokemuksen ilman kattohuoneistoa? Mikä olisi pienin ylellisyyttä tuova kokemus? Omaa aikaa, kahvi ja kunnon leivos?
Haluatko siis todella olla vauraampi vai kokea ainoastaan joitakin tunteita enemmän?
 
Haluan olla reippaampi!
Kuinka reipas aikoisit olla autiolla saarella? Kuka reippautesi määrittää ja mikä olisi pahinta, jos et yrittäisikään olla kaiken aikaa reipas? Onko elämäntehtäväsi olla reipas? Haluatko, että sinut muistetaan ihmisenä, joka yritti kaiken aikaa olla reipas, mutta mikään reippauden taso ei kuitenkaan riittänyt?
 
Jos voisit elää huomenna arvojesi mukaisen täydellisen päivän. Mistä teoista ja asioista päiväsi koostuisi? Laihduttamisesta? Niskalimassa työskentelystä? Itsensä tsemppaamisesta? Vai jostakin ihan muusta?
 
Voisitko huomenna tehdä ainakin joitakin asioita ”täydellisestä päivästä”?
 


Sunnuntai, Toukokuu 27, 2018, 11:52 | Ei kommentteja »

Stressi!
Kolmannes työikäisistä kärsii työstä johtuvasta stressistä. Samalla työiässä koetulla stressillä on pitkäaikaisia vaikutuksia vanhuuden fyysiseen toimintakykyyn.

Mitä stressi tarkoittaa kognitioiden kannalta?
Ainakin tietyntyyppisiä yksilöllisiä ajatusmalleja, tunteita, käyttäytymistä ja focuksen suuntautumista.

Jokainen kokee stressin tyylillään ja mielestäni on oleellista se, että itse pysäyttää ajoissa ne kognitiiviset prosessit, jotka käynnistävät stressin. Turha niiden on antaa mennä pahemmaksi.

Ylläolevassa kuvassa saatat mahdollisesti löytää myös sinulle tyypillisiä stressoreita, ajatuksia, tunteita, käyttäytymistä ja huomion suuntautumista.

Stressitaitojen kannalta on hyödyllistä huomata, milloin stressorit aktivoituvat ja katkaista niiden automaattinen toimintamalli niin pian kuin mahdollista. Onkin hölmöä itse jatkaa stressin pahenemista ja ylläpitämistä.

Stressistä hyvinvointiin pääset kirjoittamalla stressitaulukon sarakkeisiin hyödyllisemmät vaihtoehdot tilalle: 

  • miten minun kannattaa ajatella?
  • mitä tunteita minun kannattaa vaalia?
  • miten minun kannattaa toimia ja käyttäytyä?
  • mihin on hyödyllistä suunnata tarkkaavuus?

Stressivapaata viikonloppua Sinulle!


Lauantai, Toukokuu 26, 2018, 12:37 | Ei kommentteja »

"Mä oon niin kyllästynyt kaikkeen tavoitteellisuuteen ja tavoitejargoniin, että mua ei vois vähempää kiinnostaa!"

Aivan ymmärrettävä kommentti tämän kaiken muutosvirran ja hektisen elämän syövereissä. 

On ymmärrettävää, että voimia ei aina riitä uusien tavoitteiden ajattelemiseen, jos kuormituksen kuppi lainehtii jo yli.

Näen tuossa kommentissa myös toisen puolen. Minusta se kertoo ensinnäkin siitä, että omia voimavaroja ei ole osattu säädellä, oman jaksamisen rajoista ei ole pidetty kiinni ja kolmantena, elämää on eletty pakkotahtisten tavoitteiden kautta. Ei ihme että jo pelkkä ajatus tavoitteista kuvottaa. 

Lue koko artikkeli klikkamalla tästä:



Ota yhteyttä | Palvelut | Blogi

(c) 2018, Kaikki oikeudet pidätetään

Huippumoodi
Oulu, Finland
Y-tunnus:
2882417-5